Arvostelu: John Newman - Tribute

Deluxe-version kannet

On aina upeaa, kun musiikkiskeneen ilmestyy aivan uusi artisti. Erityisesti, jos on tullut jäädäkseen, eikä vain yhden levyn ihmeeksi. Pitäkää kiinni edullisista huonekaluliikkeistä ostamistanne narisevista työpöytätuoleistanne, sillä itse John Newman on saapunut kaupunkiin!

Albumi alkaa nimikkobiisillä Tribute, josta on pakko antaa vähän miinusta biisin musiikkia sisältämättömän pitkähkön introtyyppisen takia, jonka joutuu aina kelaamaan, jos haluaa kuulla vain sen itse biisin, joka on hyvä. Pidän kokonaisista biiseistä. Introt sitten aivan eri tiedostoilleen kiitos, jos sellaisia on aivan pakko albumille luoda.

Albumihan on oikeasti täyttä kultaa. Sitä vanhan ajan glamouria, leffameininkiä, orgaanisia soittimia, klassikkoajan henkeä, vivahdetta ja tunnelmaa. Tämän tyylinen klassikkosoundi kuulostaa erittäin hyvältä vaihtelulta nykymaailman dancepopitukselle, jos haluaa välillä jotain muuta kuin Pitbullia.

Biiseistähän about jokaisen voisi julkaista sinkkuna. Voin kuvitella ajavani autolla läpi syksyn ja talven, kun nämä biisit pyörisivät päivittäin heavyrotaatiolla kaikilla mahdollisilla radio novilla ja aalloilla sun muilla.

Newmanilla on tosin niin ainutlaatuinen lauluääni, että välillä on hieman vaikea tällaisen nonnatiivin saada selkoa kaikista lyriikoista, jolloin lyriikat kansilehtiössä olisivat olleet passeli lisä. Hieman moittimista voisi antaa myös siitä, että suurin osa biiseistä on jokseenkin melankolisia. Positiivisia biisejä olisi saanut olla enemmän. Gold Dust, Tribute sekä All I Need Is You todistavat, että artisti pystyy tekemään hyviäkin biisejä ilman pakollista mollisointua.

Deluxe-versio sisältää kolme ylimääräistä kipaletta, jotka ovat kelvollisia, mutta eivät yllä varsinaisten albumibiisien tasolle. Joten on ansaittua, että ne eivät ole mukana kokonaisuudessa.

Anyway, jos olen tässä tekstissä jotain kritisoinut, niin se on mitätöntä saivartelua, koska tämä albumi on kokonaisuudessaan täydellinen. Ajaton klassikkoalbumi. Biisit toisen perään soljuvat niin upeasti, eikä hyvä sounditykitys lopu, vaan kestää koko levyn ajan, mikä on erityisen poikkeuksellista. Tämä on ajaton klassikkoalbumi. Tribute. Perfect. Tyylikästä.

John Newmanista on syntynyt tähti debyytillään. Tätä on saatava lisää ja toivottava Newmanille pitkää uraa, sillä vastaavanlaista soundia ei tällä hetkellä löydy. Tämä on täyttä kultaa!

5/5

Levyn kolme parasta: Losing Sleep, Try, Gold Dust.

Biisilista:
1. Tribute
2. Love Me Again
3. Losing Sleep
4. Easy
5. Try
6. Out Of My Head
7. Cheating
8. Running
9. Gold Dust
10. Goodnight Goodbye
11. All I Need Is You

Deluxe Edition:
12. Down The Line
13. Nothing
14. Day One



 https://www.facebook.com/johnnewmanmusic

Ne deluxe-versioiden pahvikuoret!

John Newmanin debyyttialbumi Tribute kolahti tänään postiluukusta, ja of course, deluxe-versio. Se, mitä etukäteen pelkäsin, toteutui. Deluxe-albumin kuoret olivat taas sitä pahvia. Mitä h*lvettiä?

Jos haluan ostaa albumin deluxe-version, koska siinä on enemmän biisejä kuin normiversiossa, niin miksi saakutissa sen pitää olla jossain hiton pahvikuorissa eikä normaaleissa kovissa muovikuorissa niin kuin normiversiot? Eihän näitä pahvikuoria voi tunkea mihinkään normaaliin levyhyllyyn ja eivätköhän sellaiset muovikuoret ole pikkasen kestävämpiä kuin hajoava paperikuori pyöristyvine kulmineen.

Ette oo tosissanne! Minä haluan deluxe-versioni ihan samoissa muovikuorissa. Jos haluan lisää biisejä, minkä takia minua kiusataan jollain s**tanan pahvikuorilla! Mitä tää tämmönen pelleily on! Antakaa mun elää!

Tunkekaa ne deluxet niihin normaaleihin muovikuoriin, kiitos!

Arvostelu: Jason Derulo - Tattoos

Jason Derulo on päässyt julkaisemaan kolmannen albuminsa, mikä on erittäin positiivista, koska tämän tyylistä loistavaa pop/r&b-musiikkia ei ole koskaan liikaa. Toivottavasti julkaisutahti kiihtyisi hieman nyt, kun Jason on viimein myös toipunut niskavammastaan.

Levy alkaa The Other Side -kappaleella, joka onkin nimenomaan 100%:nen häpeilemätön hitti. Erittäin laadukkaasti tuotettu. Erottuu kuitenkin selvästi levyn muista kappaleista, sillä vastaavan tyylistä soundia ei muualta levystä enää löydy.

Talk Dirty julkaistiin toisena singlenä. Soundillisesti erittäin poikkeava kaikesta Derulon aiemmasta tuotannosta. Sisältää erittäin suuren ärsytysmahdollisuuden, minkä johdosta biisistä ei tuppaa pitämään. Tämä varmaan huomattiin myös levy-yhtiöportaassa, koska vain vähän aikaa biisin julkaisusta, laitettiinkin jo välittömästi täyttä häkää ulos kolmas single Marry Me, jotta kaikkea levyn edeltävää hypeä ei menetettäisi tähän ärsyttävään singleen. Marry Me edustaakin sitä perinteisempää Derulo-tyyliä, joka varmasti toimii faneille. Ei kuitenkaan yllä edellisen levyn ehdottoman ykkösbiisin It Girlin tasolle.

Tattoo on biisi, josta ei oikein ota selvää, onko se rakkaus- vai erobiisi. Kelpo viisu anyway. Trumpets sen sijaan saa levyn kehnoimman biisin tittelin. Erittäin verkkainen ja itseään toistava biisi, joka kuuluu siihen "skippaan erittäin todennäköisesti aina koko levyä kuunnellessa" -kategoriaan.

Derulon mielitietyn kanssa tehdy duetto Vertigo luo aluksi odotukset, että tämän on pakko olla vuosisadan tunteikkain rakkausbiisi. Sille tasolle se ei valitettavasti kuitenkaan yllä. Tunteellisuuden sfäärit eivät vain nouse tarpeeksi suuriin asteisiin. Tästä huolimatta riittävän tunteellinen biisi.

Aikaisemmilla levyilla Derulolla ei olla kuultu fiittaajia. Tällä levyllä niitä on neljä, joten pakkohan mukana on olla myös pop/r&b/rap-vakiofiittaaja Pitbull. Fire-kappaleen tuotanto kuulostaa perinteiseltä RedOnePitbullhittimeiningiltä, sillä erotuksella, että biisin rakenne on omituinen. Alkaa hitaasti verse-osuuksilla, ja koko biisin loppupuoli sen sijaan onkin käytännössä pelkkää kertsiä. Biisi on kuin kasvava pyramidi. Mielenkiintoinen tyyli. Haettu kenties vähän vaihtelua, mutta kyllä perushittibiisin rakenne olisi toiminut paremmin.

With The Lights On on levyin tiukoin träkki, mistä saamme kiittää erittäin kovaa The Cataracsin biittiä. Viimeinen biisi Rest Of Our Life onkin sitten vihdoin niitä täydellisiä ja tunteellisia rakkausbiisejä, joita Derulolta kaivataan ja joita tämäkin levy olisi saanut sisältää enemmän. Yksi levyn parhaimmista veisuista.

Levyn Deluxe Edition sisältää lisäksi biisit Love Before I Die sekä Perfect Timing. Sen verran hyviä nämäkin kipaleet, että Derulon tuotannosta pitävien kannattaa katsastaa nämä jostain käsiinsä. Erityisesti Love Before I Die toimii sen verran hyvin, että sillä olisi voinut korvata varsinaisen albumin kehnon Trumpets-kappaleen ja siirtää trumpetit sinne deluxe-puolelle.

Kokonaisuudessaan Tattoos on toimiva albumi, eikä Derulon musiikista pitävien tarvitse olla pettyneitä. Toivottavasti jatkoa seuraa pian.

3,5/4

Levyn kolme parasta: The Other Side, With The Lights On, Rest Of Our Life.

Biisilista:
1. The Other Side
2. Talk Dirty (feat. 2 Chainz)
3. Marry Me
4. Tattoo
5. Trumpets
6. Vertigo (feat. Jordin Sparks)
7. Fire (feat. Pitbull)
8. Side FX (feat. The Game)
9. Stupid Love
10. With The Lights On
11. Rest Of Our Life

Deluxe Edition:
12. Love Before I Die
13. Perfect Timing
14. The Other Side (Acoustic)



https://www.facebook.com/jasonderulo